torstai 21. marraskuuta 2013

Vastasyntyneiden ja lasten kanssa

Viime ja tämän viikon olemme suorittaneet harjoittelua aluksi Newborn-unit:issa ja sen jälkeen Pediatric wardi:illa.

Aamuaurinko paistaa sairaalan ulkokäytäville

Erittäin mielenkiinnolla näissä yksiköissä olin tutustumassa työskentelyyn ja itsekin työskentelemässä, sillä pediatriaa olen miettinyt jossain vaiheessa syventävien opintojen aiheeksi. Pidän lapsista kovin, mutta näiden osastojen jälkeen huomaan, että pienen lapsen kipua ja pois menemistä on paljon hankalampi käsitellä kuin iäkkäämmän ihmisen. Lisäksi hoitaessa pienen vauvan kaikkia tarpeita, työvuoron ajan päivästä toiseen, kiintyy vauvaan kovin..
Vastasyntyneiden osastolla olivat siis hoidossa pienet keskosvauvat ja täysaikaiset vauvat, joilla oli yleensä hengitysvaikeuksia tai muita komplikaatioita tullut synnytyksessä. 

Tulosyitä vastasyntyneiden osastolle
Vauvalla ruoka-aika!
Sairaala oli kuulemma saanut kahdeksan keskoskaappia lahjoituksena Espanjasta. Keskoskaapissa yleensä saattoi kaksikin pientä keskosta lepäillä vierekkäin. Äidit tulivat osastolle aina kolmentunnin välein ruokkimaan vauvojaan. Suurin osa keskosista pystyi itse rintamaitoa imemään, mutta ne jota olivat liian pieniä vielä, heille laitettiin rintamaitoa nenämahaletkun kautta menemään mahalaukkuun.  Äidit osallistuivat siis todella suuresti lapsen hoitoon ja tähän heitä kannustettiinkin.  Hoitajille jäi lähinnä keskoskaappien puhtaudesta huolehtiminen ja lääkehoidon toteuttaminen. Tämän lisäksi hoitajat tarkkailevat ja monitoroivat keskosvauvan vointia ja painon kasvua.  Yllättävän voimakas potkija voi olla vähän päälle kilon painoinen vauva kun se ei tykkää esim. puhtaan liinan vaihtamisesta alle. Valitettavasti niitä heikompiakin tapauksia, sitten oli myös joukossa, jotka makasivat vain liikkumatta selällään hengittäen vaivalloisesti..   Osastolla oli vain yksi toimiva happilaite, josta sitten tippapullosta tehty hapen jakaja.  Ainakin mielikuvitusta saanut käyttää keksiessään, kuinka kaikki lisähappea tarvitsevat happea saavat.

Täysiaikaisista vauvoista suurimmalla osalla oli hengitysvaikeuksia. Näiden vauvojen vointi kyllä parani silmissä lisähapella ja liman imemisen jälkeen.  Pienet keskosvauvat nukkuivat lähes koko ajan syöttöjen välissä, mutta nämä hieman isommat vauvat osasivat kyllä vaatia huomiota. Eräs orpovauva vei kyllä meidän sydämen täysin! Aamupesuja ja vaippojen vaihtamista sekä hyssyttelyä. Tämä vauva rauhoittui nukkumaan vasta kun sai olla jonkun sylissä tuuditettavana.

tähtisilmä
Pediatrisella osastolla lapsen ainakin toinen vanhemmista yöpyi lapsen kanssa osastolla. Voitte kuvitella kuinka paljon väkeä osastolla on kun sisätautipuolella potilaita on jopa 56 kappaletta. Tällä osastolla tehtävänämme oli lähinnä lääkkeiden jako. Hieman stressiä ja harmaita hiuksia tuotti jakaa niin monet lääkkeet, yrittäen tulkita epäselviä kirjauksia. Mutta ilman suurempia ongelmia suoriuduimme tästä! Yleisin syy lasten osastolla oloon oli yllättäen malaria ja siitä johtuva anemia. Pneumoniaa eli keuhkokuumettakin näytti olevan yllättävän monella.

Lääkkeidenjako kärry
Tulosyitä lastenosastolle
Kirurginen pediatrian puoli olikin sitten hieman pienempi yksikkö. Sinne lapset tulivat joko ennen leikkausta seurantaan tai leikkauksen jälkeiseen hoitoon. Myös tapaturmat kuten palovammat ja murtumat usein olivat potilaan hoitoon tulosyynä.  

Osaston ulkoseinää

Kyllä se raapaisee sydämestä kun pienelle lapselle tehdään kipeitä hoitotoimenpiteitä pakolla.  Erittäin pahoja palovamma tapauksia näimme, monessa aiheuttajana oli ollut kuuma vesi, jota käytetty esim. ruuan laitossa. Täällä palovammoja hoidetaan pitkälti palovamma-voiteella, jonka sisällöstä en oikein saanut selvää. Nesteytystä, tulehduksen ennalta ehkäisemistä ja hoitamista antibiooteilla ja kivun hoitoa pitkälti osaston toiminta palovamma tilanteessa.  
Ei ollut mukavaa olla se ilkeä hoitaja, joka laittaa kirvelevää lääkeainetta kanyylista suoneen. 

tauolla
hoitajien kanslia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti