Leijjonaa mää metsästän ja tahdon saada suuren

Päätettiin sitten kuukauden täällä olon jälkeen (aika mennyt kyl hurjan nopeasti) ottaa pieni irtiotto arjesta ja lähteä katsomaan afrikkalaista luontoa.  Olimme lisäksi lukeneet, että lokakuu olisi vielä suhteellisen hyvä kuukausi matkustaa safarille Masai Maraan, ennen kuin eläimet vaeltavat ruuan perässä Tansanian puolelle Serengetiin.

Perjantai-aamulla meitä tuli safari-järjestäjä sekä kuski hakemaan täältä majatalosta valkoisella safariautollaan. Puoli päivää vierähti matkustaessa, mutta kerkesimme onneksi juuri sopivasti Iltapäivän ”Gameihin” eli ajoihin Masai Maran kansallispuistoon. Yövyimme 4-hengen semi-luxury teltassa, jossa oli kaikki mukavuudet: sängyt ja kunnollinen vessa sekä suihku. Yöpymispaikassa oli muitakin turisteja, mikä oli ihan mukavaa vaihtelua, ettei oltu ainoita mzungu:ita. Lauantaina sitten herättiin jo kukon laulun aikaa ja lähdimme safariautolla kiertämään puistoa koko päiväksi. Aika kyllä riensi, sillä oli paljon katseltavaa ja kuvattavaa.

Näimme koko Ugly five:n eli eläimet, joita pidetään rumimpina koko Afrikassa:  korppikotka, hyeenan, maraboun haikaran, gnuu-antilooppin sekä pahkasian.  Big Five:stä näimme leijonan, norsun, vesipuffelin sekä sarvikuonon. Ainoastaan leopardia emme nähneet, mutta jäähän sitten jotakin odotettavaa ja etsittävää mahdollisesti seuraavaan safari-reissu varten.  

Musta sarvikuono

Hyeena

Afrikkalainen luonto: savanni sekä villieläimet veivät kyllä mennessään. Henkeäsalpaavan upeat maisemat ja pieni jännitys vatsanpohjassa kun musta uros sarvikuono ryntää kauhealla vauhdilla autoa kohti tai leijona makoilee alle 10metrin päästä autosta. Eläimien näkeminen niiden omassa ympäristössään villeinä (vaikkakin yllättävän lähelle ne autot päästivätkin) antaa kyllä paljon enemmän kuin eläimien katsominen eläintarhassa.

Korppikotkia

Leijona

Vesipuffeli

Norsu ja sen vauva norsu 

Lauantaina vierailimme Maasai-heimon luona. Maasai-heimo on ollut Afrikassa jo ennen brittien tuloa maahan eli kyseessä on erittäin historiallinen heimo. He elävät erittäin alkeellisesti, heidän talonsakin on rakennettu oksista, lehmän sonnasta ja savesta. Maasait elävät ainoastaan luonnonantimista: vessapaperina toimii morninggloryn lehti ja kynsiä hoidetaan sandpaperin lehdillä.  Malaria sääskien karkottamiseenkin näyttivät he yhden kasvin, jota hieromallla ihoon sääsket pysyvät kaukana. Maasai miehet ja naisetkin ympärileikataan murrosikäisenä  ja moniaviollisuus kuuluu kulttuuriin. Heimolaiset näyttivät meille rituaalitanssin ja kertoivat, että  mies joka hyppää tanssissa korkeimmalle saa naisen ilmaiseksi. Muuten naimisiin mennessä vaimosta pitää maksaa tulevan puolison isälle useampi lehmä.

sontamajassa

Maasai-heimolaisia

Paluu matkalla kävimme Lake Naivasha:ssa vene retkellä katsomassa virtahepoja ihan läheltä.  Virtahevot voivat kuulemma olla hyvin vaarallisia, miltä ne eivät kyllä näyttäneet kun niistä näkyi vaan korvat ja hieman kuonoa niiden möllöttäessä vedessä.   Safarin neljäntenä päivän vierailimme Nakurun kansallispuistossa.  Siellä näimme mm. erittäin paljon paviaaneja, joiden leikkejä oli kyllä mielenkiintoista seurata.  Nakurusta matkustimme Nairobiin, josta osasimme ongelmista huolimatta ottaa yöbussin takaisin tänne Kakamegaan.  Pikkunen ympäristönvaihdos luonnonpuistosta—miljoonakaupunkiin.

Etsi virtahepo!

Kirahveja

Voin kyllä suositella safari-reissua ihan jokaiselle. Ja meillekin taisi tulla ”mini-loma” ihan tarpeeseen, jotta jaksaa taas puurtaa harjoittelussa sairaalalla.  Jos miinuspuolia safari-reissusta pittää miettiä, niin ainoaksi nousee tietenkin suolanen hinta sekä hiekan ja tomun määrä!  Hiekkaa oli kyllä silmät ja nenä sekä suu täynnä eli safarillekkin olisi varmaan suositeltavaa käyttää huivia suunsuojana.  Sekä hieman mietitytti turistien sekä autojen määrä luonnopuistossa ja ns. eläimien jahtaaminen. Kun auto radioon kuului, että sarvikuono emo ja poikanen on jossakin nähty lähti auto kauheaa vauhtia kiitämään maastoteitä pitkin, eläimen luokse. Siinä sitten saattoi olla seitsemänkin autoa eläimen lähettyvillä ja turistit kuvia ottamassa. Villieläinten rauha oli siinä kyllä kaukana. 

Näitä asioista huolimatta safari-reissu on kyllä ollut tähän mennessä elämäni hienoimpia kokemuksia.